Herkuttelu painonpudotuksessa

Suosin painonpudotuksessa pysyvyyttä, suunnitelmallisuutta sekä järkevyyttä, kuten moneen kertaan olen julistanut. Mun mielestä ei ole järkevää hakea laihuutta tai hoikkaa olemusta hinnalla millä hyvänsä, vaan rakentavasti, itseä kuunnellen ja askel askeleelta. Turhan suuria kieltoja on turha itselleen asettaa yhdellä kertaa ja niitä ovat esimerkiksi totaaliset kieltäytymiset herkuista ja sokerista. Yleensä tämänlainen totaalikieltäytyminen johtaa kohtuuttomaan ahmimiseen, herkkupäivien pitkittymiseen, itseensä pettymiseen ja rankaisuun. Yleensä nämä sokerin totaalikieltäjät kieltävät itseltään karkit, pullat, leivonnaiset, jäätelön ja kahvipöydän muutamat piparitkin. Ei suostuta lohkaisemaan ohutta viipaletta mummon marjapiirakasta, mutta kotona syödään raakasuklaata tai pähkinöitä kolmen edestä, jotka myöskin ovat hyvin energiapitoisia. Tottakai jotkut haluavat tiedostaa mistä ravintoaineista tai millaisista lähteistä ne kalorit tulevat, mutta painonpudotuksessa kalori on kuitenkin aina kalori ja laihtumiseen tarvitaan aina kalorivaje, jotta paino putoaa. 

Karkkipäivä kerran viikossa tai iltasyöminen eivät kaada kenenkään painonpudotusta tai painonhallintaa, jos ravitsemus on muuten kunnossa eikä herkuttelu jää turhan pitkään päälle. Tunnesyöminen on asia erikseen. Niitä ihmisiä löytyy paljon, jotka avaavat suklaalevyn jos toisenkin, kun ketuttaa niin että naama irtoaa. Oman elämän hallinnan kulmakivet kuten stressi, kulminoituvat aina johonkin ja ihmisestä riippuen eri asioihin. Kultaisen keskitien ja tasapainon herkuttelun sekä normaalin laadukkaan syömisen välillä voi viedä aikaa, eikä sen kannata antaa masentaa. Uuden oppiminen vie totuttelua ja kannattaa olla itselleen armollinen, tässäkin asiassa. Joustava ruokavalio sisältää laadukkaan syömisen, sekä herkkupäivän
sallimisen. Tässä on kyse tasapainosta ja kultaisen keskitien löytämisestä.

Yksittäisen herkkupäivän ei kannata antaa pilata siihen saakka sujunutta painonpudotusta eikä herkuttelusta kannata tuntea morkkista. Monella kun tuntuu lähtevän käsistä siinä kohtaa kun on syönyt yhden palan suklaata. ”Nyt söin palan suklaata, kaikki on pilalla. Voinkin vetää koko levyn loppuun.” No haloo, jos sun puhelin tippuu maahan, alatko heittelemään sitä pisin seiniä tai tallomaan sen päälle, jotta se varmasti menee rikki? En usko. Sama tämän kanssa. Jos osaa sallia itselleen herkkupäivän painonpudotus prosessin ohessa ja osaa palata ruotuun seuraavana päivänä, niin uskon tasapainon löytyneen. Itseään ei kannata rankaista esimerkiksi viikonlopun herkuttelusta ja riuhdottava veren maku suussa koko seuraavaa viikkoa lenkkipolulla. Näin saadaan motivaatio urheiluun ja koko hommaan kaatumaan kuin korttitalo.

Herkuista nauttiminen ja niiden mukana pitäminen kohtuudella eivät haittaa painonpudotusta ollenkaan, vaan jopa edistävät sitä. Ihminen, joka osaa nauttia herkuttelusta ilman syyllisyyttä, onnistuu painonpudotuksessa suuremmalla todennäköisyydellä, kun jokaisen herkun perään tarkkaileva ruokanatsi. En kiellä etteikö joillekin harvoille henkilöille sopisi totaalikieltäytyminen kaikesta, mutta esimerkiksi elämäntaparemontin suhteen muutokset ovat suuria ja asiassa haetaan pysyvyyttä. Kurjuus ja kaikesta luopuminen johtavat yleensä turhautumiseen ja ”kielletyn hedelmän” houkuttavuuteen eli mitä enemmän kielletään, sitä enemmän se houkuttaa ja sitä enemmän sitä tekee mieli.
Kannattaa herkkupäivän saapuessa sopia itsensä kanssa ennakkoon miten herkutella. Koko päivää ei kannata mätätä suusta alas mitä sattuu vaan kannattaa rajata itselleen etukäteen millä haluaisi herkutella.

4cl Vodkaa on 92 kcal (kuinka monta drinkkiä uppoaa illassa, mikserit päälle?)
Viinilasillisessa 12cl on noin 100 kcal
0,5l Coca-Cola pullossa 210 kcal
Magnum Classic jäätelöpuikossa 260 kcal 
Lakritsisekoitus pussissa 250g on 935 kcal 
Kerrosateriassa on 1082 kcal
Maitosuklaalevyssä 200g on 1090 kcal
Perinteisessä suolatussa sipsipussissa 325g 1122 kcal

Jokainen herkuttelee tavallaan ja tekee omat valintansa. Jokaiselle herkkupäivä tai herkkuhetki on erilainen ja olen sitä mieltä ettei herkkupäivä kaada kenenkään painonpudotusta tai pilaa elämäntapa muutosta. Ohjat pysyvät käsissä paremmin kun yhtenä päivänä nauttii herkkuja, joita ei ensi viikolla tarvitse sitten enää kuola poskella himoita.
Mitkä ovat teidän herkkupäivien suosikit? Tuleeko helposti vedettyä överit vai pysyykö kohtuudessa?

Pauliina

12 vastausta artikkeliin “Herkuttelu painonpudotuksessa”

  1. Mun ongelma on, etten enää arvosta "herkkuhetkiä". Olen käyttänyt suklaata verensokerinpiikkinostajana kovimpaan väsymykseen liian paljon pahimpina aikoina koulussa että se on menettänyt nautintoa tuottavana ruoka-aineena ja nyt vedän muuten vaan makeaa monta kertaa viikossa. Välissä huomaamatta syön koko päivän terveellisesti, välissä syön yhden pienen suklaapatukan ja välissä heitän nassuun koko suklaalevyn. Viimeisimmille tilanteille sentään tuntuu olevan tulossa stoppi, joku suklaa-raja tästäkin kehosta sentään löytyy. Mutta kyllähän makean puputtaminen vartalossa näkyy, olossa tuntuu ja kukkaroonkin tekee ison loven! Kaikki nämä ovat syitä siihen miksi pitäisi lpettaa, vaan en saa aikaiseksi. Oman hyvinvoinnin kannalta tuntuu olevan todella kaksipiippuinen vaihe menossa. Toisaalta pikkuhiljaa pääsemässä liikunnan makuun ja ruoanlaiton pariin kotona (tai sitten syön laadukasta opiskelijaruokaa), mutta jotenkin tämä makean puputtaminen tuntuu sotkevan koko paletin ja tuottavan sekä jälleen painonnousua, että huonoa & riittämätöntä tunnetta itsessä.

    • Kuullostaa sokeririippuvuudelta, josta on todella haasteellista päästä irti. Vähitellen kannattaa vähentää lisättyä sokeria sisältäviä tuotteita ja korvata ne fruktoosilla, jotta suurin riippuvuus helpottaisi. Tiedän, paljon helpommin sanottu kuin tehty. Ateriarytmistä kiinni pitäminen vähentää insuliinin heilahteluita ja makeanhimoa, joten sekin kannattaa tsekata onko se kunnossa 🙂 Loppujen lopuksi homma vaatii päätöksen, siinä pysymisen ja valtavan itsekurin, mutta ensimmäisten viikkojen jälkeen homma helpottuu, kunhan päivittäisessä ruokavaliossa on kaikki tarvittavat ravinteet, eikä elimistö huuda enää makean perään niin suuresti.
      Kovasti tsemppiä projektiisi! 🙂 Omassa virkeydessä tulet huomaaman eron, kun suurin sokeririippuvuus on selätetty, se on erittäin antoisaa ja tsemppaa jatkamaan.

    • NO sehän se on, että periaatteessa tiedän tämän kaiken. Tahdonvoima on tällä hetkellä vain jossain mullan alla. Kyllä tässä pientä niskaotetta on jo havaittavissa, tänään kävelin kotiin kulkematta lähikaupan kautta ja onhan sitä tullut lenkkeiltyäkin, niitä endorfiineja haettua. Kai se on vain itsekuri luotava. Ja tulihan se jo todettua oltuani Mikkelissä velipuolen luona, jossa perheellä on säännöllinen ruokarytmi ja lounaalla söin aina koulussa vatsan täyteen, jolloin sitä makeaa ei kaivannut yhtään! Sulta saa kyllä aina hyviä vastauksia, kiitos kun jaksat vastailla ylipäätään – arvostan! 🙂

    • Niinhän se yleensä on, että suurinosa meistä tietää terveydestä ja hyvinvoinnista tosi paljon, mutta itsensä kohdalla sitä on vaan tosi vaikea soveltaa tai uskoa, on tullut huomattua joskus myös omalla kohdalla 😀
      Hei mutta tuollaisista ihan pikku jutuista se lähteekin ja niistä kuuluu olla ylpeä, JES! Olisit voinu kävellä lähikauppaan, mutta yksikin kerta kun sinne ei eksy, on eteenpäin. Ja pikkuhiljaa kun antaa itselleen aikaa, eikä ota asiasta turhaa stressiä niin kaikki hoituu, jaksaa vaan sinnitellä ja tarpoa eteenpäin, kyllä susta on siihen!!
      Oi vitsi miten kivasti sanottu Piia, tuhannet kiitokset! Tuli kyllä todella hyvä mieli ja leveä hymy kasvoille, ihan mahtavaa kuulla, KIITOS ♥ Ihan huippua, jos edes yksi lukija saa tästä jotain irti! Tämä vuorovaikutus tässä blogin kirjoittamisessa on yksi juttu parhaiden joukossa!

    • Ei mitään, jos rehellisesti positiivisilla kommenteilla voin piristää jonkun päivää, miksipä sitä en tekisi? Eipä se itseltä pois ole 🙂 Kyllä tänään on ollut suhteellisen onnistunut päivä, syönyt aamupalan ja ne 2 lämmintä ateriaa, vaikka pientä hyvääkin tullut syötyä. Plus investoin Lekuén höyrytyskääreeseen, tajuttoman näppärä värkki! Ennen kerroshöyryttimellä höyrytin 30-40min vihanneksia ja tuolla tulee n. 5 minuutissa! Silti vitamiinit säilyy paremmin kuin keittäessä 🙂

    • Totta tuokin, mutta silti iso kiitos! 🙂 Lämmittää aina mieltä ja palaute on aina tervetullutta! Myös palautteesta koostuu PT:n työ ja varsinkin rakentavasta sellaisesta 🙂
      Noniin, tuosta ne onnistuneet päivät lähtevät kertymään. Pienestä se lähtee, mutta niin ne palapelitkin! Pieniä repsahduksia tulee, muttei saa antaa niiden masentaa tai pysäyttää hyvää menoa eteenpäin.
      Tuollaisiin kannattaakin satsata ja tehdä terveellisen ruoan laitosta itselleen mielekkäämpää ja enemmän motivoivaa! 🙂

    • 🙂 Näinhän se on, kyllä joka päivään jotain makeanpuoleista vieläkin mahtuu, vaan ei niinkään karkkia, vaan virosta olen rahdannut lemmpareitani, rahka-patukoita ja rahkakreemiä ja niitä tulee sitten syötyä. Kaakaokohupiiamkreem on mun ihan lempparia ritoten ananaksella tai pakastemustikoilla 🙂 Kiitos kovasti tsempistä 🙂

    • Eiköhän se sieltä vielä se herkuttomuuskin ja tasapaino löydy 🙂 Mä uskon niin! Ahkeruus ja sinnikyys palkitaan ja pikku hiljaa kun uusia askelia ottaa niin niistä tulee tapa. Kesällä löytyy enemmän tuoreita marjoja ja hedelmiäkin niin homma helpottuu kun saa makeanhimoon ostettua suomalaisia tuoreita mansikoita melkein helpommin kun karkkeja 😉

  2. Todella hyvä kirjotus. <3 Täällä ilmottautuu tunteilikas herkuttelia.Huonon päivän osuessa tartun karkkipussiin paljon helpommin. Jos laihdutan niin minun on pakko olla täydellisessä sokerilakosa. Laihduttamisen jäkeen kyllä annan itselleni karkkipäiviä.

    Blogissani on BPface poskipuna paljetin arvonta 😀

    • Iso kiitos ihana Marika ♥ Tuo on ihan totta, kun antaa pikkusormen, se vie koko käden! Jos kärsii sokeririippuvuudesta niin yhdenkin namun syöminen laukaisee tuon himon ja se on menoa sitten, et ole ainoa jolla näin on! Tsemppiä sen kanssa! Ajan kanssa ja askel kerrallaan oppii tunnistamaan omat mieliteot, stressin ja mihin se kulminoituu ja on taas vahvempi vastustamaan omia mielitekojaan! 🙂

      Siellähän mä kävin visiteeraamassa, aivan ihanat karkkivärit tarjolla 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta