Miksi paino ei vaan putoa?

Se turhautuminen kun astuu vaa’alle. Sitä H-hetkeä ennen tietynlainen retriitti, oma valmistautuminen, miten ja koska siihen puntarille astuu. Silmät kiinni, pelottaa ja jännittää niin paljon, ettei uskalla avata silmiä. Pakko se on, jos meinaa sen luvun nähdä, eihän sitä nyt härregyyd voi pyytää poikaystävää sitä katsomaan. Kamalaa, jos se näkisi ”paljonko” mä painan. Siitähän syystä se on mun kanssa, sen takia paljonko joku teollisuuden hittituote numeroita näyttää.
      Jos astun puntarille tosi varovaisesti, tosi kevyesti, niin näyttäähän se vähemmän, näyttäähän? Pakko avata silmät, edes toinen ja katsoa se ensimmäinen numero. Okei eka numero, ei tässä vielä kaikki, entä se jälkimmäinen tai jälkimmäiset? Siinä se on; maailmanloppu tai elämän paras päivä. Kuullostaako tutulta? Aika monelle kuullostaa.

Multa kysytään niin usein ”miksi mun paino ei vaan putoa?” -kysymystä, että jos olisin jokaisesta kerrasta saanut sentin – olisin miljonääri. Osa niistä kysymyksistä on tullut omasta suusta. En oikeastaan itsekään tiedä, mikä meidät saa koukuttumaan siihen vaakaan. Koukuttumaan siihen, että sen tulisi näyttää mahdollisimman vähän. Tulisi olla hoikka tai laiha, jotta voisi olla onnellinen. Bullshittiä. Lihas painaa enemmän kun rasva ja vie vähemmän tilaa. Jos kropassa on paljon lihasta, keho näyttää kiinteämmältä, mutta saattaa painaa enemmän. Usein esimerkiksi kuntosaliharjoittelun aloittamisen jälkeen on järkevämpi ottaa muutosten seuraamiseksi kuvat ja mittanauha, kuin tuo kirottu määrä numeroita, paino.

Olen kuullut ja nähnyt lukuisia tarinoita siitä, miten paino on pysyt täysin samana, mutta kehon koostumus ja ulkomuoto ovat muuttuneet. Jos treenaa kovaa, syö monipuolisesti ja terveellisesti sekä vielä nauttii siitä kaikesta, mikä saa tuijottamaan vain sitä vaakaa, jos muutoksia oikeasti tapahtuu muutenkin? Kannattaa kysyä itseltään: haluaako näyttää hoikalta vai painaa vähän? Jos keskitytään pelkästään ulkonäköön.

Paino koostuu monista asioista, eikä sen heittely aina kerro sitä onko rasvakudos lisääntynyt vai vähentynyt. Mutta mitkä asiat saattavat vaikuttaa siihen, että se vaaka ei näytä pienempää lukua, vaikka tekisi mitä, vaikka päällään seisoisi?

Stressi.
Ensimmäinen kappale pelkästään kuullosti jo stressaavalta. Jos se olisi sitä joka päivä, on stressilevelit valmiina. Elimistö tuottaa stressihormoneita, jotka vaikuttavat aineenvaihduntaan ja sairastumisriskiin. Stressillä on vaikutus elämänhallintaan ja jos stressin vuoksi nukutaan huonosti, voi se johtaa hallitsemattomaan syömiseen. Treeni ei kulje väsyneenä, kroppa huutaa väsymystilassa sokereita ja tulee helposti naposteltua pitkin päivää. Stressaantuneena motivaatio ja liikunnan riemu katoavat eikä lenkille lähteminen ole enää hauskaa kuten ennen.

Kannattaa pitää ruokapäiväkirjaa. Monesti asiakkailta jää mainitsematta mitä he ovat syöneet, jos he eivät ole kirjanneet niitä ylös. Hektinen elämä vaivaa yhtä jos toista, enkä aina itsekään illalla tasantarkkaan muista, mitä kaikkea sitä päivän mittaan on syönytkään. Saati monen päivän kuluttua, kun lauantaina pitäisi muistaa mitä maanantaina on kurkusta alas laittanut. Ei jokamiehen pala kakkua. Kannattaa siis kirjata ylös kaikki, mitä tulee päivän aikana syötyä. Sitten on mustaa valkoisella ja on helpompi syöttää esimerkiksi kalorilaskuriin syödyt jutut, kun ne on kirjoitettu ylös.

Itsensä huijaaminen ei kannata. Se ei hyödytä ketään, vähiten itseäsi. Jos jonain päivänä tulee syötyä suklaapatukka, kirjaa se ylös, äläkä huijaa itseäsi luulemaan, ettet koko patukkaa ole edes nähnyt. Muuttamalla todellisuutta kauniimmaksi kuin se onkaan, huijaat ainoastaan itseäsi, et ketään muuta. Sinun syömisesi ei ole keneltäkään muulta pois. Ainakaan kuuluisi olla.

Tarkista mistä lähteistä kalorit tulevat. Kokonaiskalorimäärä ratkaisee, kyllä, mutta kehollesi on eri asia tuleeko se kalori sipseistä tai esimerkiksi broilerista. Laihtuakseen pitää saada vähemmän kaloreita kuin kuluttaa. Broileri, vihannekset ja täysjyvä pasta ravitsevat kehoasi ja saavat sinut kylläisemmäksi, kuin pussillinen sipsejä. Aika paljon saat syödä ruokaa yhden sipsipussin edestä, ja kylläisyys on pop, toisin kuin tunti sipsipussimätön jälkeen jäätävä nälkä. Kannattaa myös muistaa, että ruokavalion merkitys on 80% ja liikunnan 20%, kun puhutaan laihtumisesta. Liikunnan kuluttamat kalorit on nopeasti syöty takaisin ja pelkkä liikunta ei laihduta. Ruokavalio on tärkein juttu.

Ongelma ei välttämättä ole siinä, että liikkuisi liian vähän tai söisi liian paljon, vaan toisinpäin. Kehomme on luotu pitämään meidät hengissä ja jos elimistömme saa liian vähän energiaa kulutukseen nähden, pitää se kiinni kaikesta kynsin hampain. Rasva on paras energianlähteemme, joten rasva pysyy tai lisääntyy ja lihasmassaa pilkotaan käyttöön energiaksi. Lopputuloksena lihakset lähtevät ja rasva jää. Tuskin kenenkään tavoitelistalla. Laihtumisen kannalta on siis erittäin suotavaa, että aineenvaihdunta olisi kiivasta, joten kalorivajetta ei saa laskea liian alas. Ihanteellinen kalorivaje olisi noin -500kcal/päivä, kun tähdätään järkevään, pysyvään ja hallittuun laihtumiseen. Rauhallisella tahdilla minimoidaan lihasmassan menetys ja rasvamassan palaminen. Jos uskot, että kehosi saattaa olla säästöliekillä, eli juuri edellä mainittu kehon reagointi energianvarastoitumiseen, kannattaa päivän kalorimäärää lisätä 100-200kcal/pv per/vko. Eli hesemätöt ja muut massakausi jutut kannattaa tässä kohtaa unohtaa, sillä keho edelleen uskoo nälänhädän olevan päällä ja varastoi kaiken, jotta nälänhädästä selvittäisiin.

Myös kehon muutokset vaikuttavat tähän. Mikään ei tietenkään ole mustavalkoista, koska se olisi aivan liian helppoa. Joskus elimistöllä menee rankoista kokemuksista toipumiseen turhauttavan kauan aikaa ja paino ei liiku mihinkään. Oma kehoni oli erittäin kovilla jossain kohtaa elämääni ja laihduin 2-3 viikossa 10 kiloa. Aivan hullua. Tästä palautumiseen kehoni ottaa edelleen aikaa ja aineenvaihdunta ei ole parhaimmillaan edelleenkään. Vartaloamme ei ole tarkoitettu koe-eläimiksi, eikä omalla keholla kannata tehdä ihmiskokeita. Kaikenmaailman dieetit ovat juuri niitä. Syömättömyys mukaan lukien. Jos kokemuksen viisauden voisi jakaa, tekisin sen todella mielelläni. Miten hassulta tuntuukin, niin laihtuakseen pitää syödä. Moni asiakkaistani on sanonut ettei olisi ikinä uskonut, että he alkavat laihtua, kun he alkavat syödä. Juuri tästäkin syystä laihduttamisen ei kuulu olla kurjuutta, dieettien kaltaista kurjuutta, vaan elimistön pitää saada polttoainetta, jotta sitä voidaan pitää käynnissä. Aineenvaihdunta hidastuu, ja tapahtuu yllä mainittu säästöliekki -efekti, jos kalorit lasketaan liian alas. Dieettaaminen ei ole loppuelämän valinta.

Lihasmassa painaa enemmän kuin rasvakudos. Juuri aloitettu liikunta ei näy vaa’alla vielä lihasmassana, vaikka paino olisikin noussut. Lihakset keräävät itseensä nestettä, jonka kerääntyminen näkyy painon nousuna puntarilla. Kannattaa juoda runsaasti vettä, jotta ylimääräinen neste poistuu. Niin hassulta, kuin sekin taas kuullostaa. Mutta tosielämä on tarua ihmeellisempää, eikö? Treenin alkaessa tuottaa tulosta (alussa hyvinkin nopeasti) se alkaa näkyä myös vaa’alla. Luku saattaa olla suurempi kuin ennen, mutta kehonkoostumusmittauksessa rasvakudoksen määrä saattaa olla pienempi. Lihas mahtuu pienempään tilaan, joten ihminen näyttää pienemmältä, mutta saattaa vaa’alla painaa enemmän. Ja siihenhän terveellisessä painonpudotuksessa tulisi pyrkiä, että lihasmassaa olisi enemmän kuin rasvakudosta.

Laihduttaessa kannattaa kysyä myös itseltään, miksi antaa sille vaa’alle niin suuren painoarvon? Kirjaimellisesti. Jos peilistä näkyy hoikempi liikkuja, kuin ennen tai itse on tyytyväisempi ja mittanauha kertoo tuloksia, miksi se ei riitä? Miksi vaa’alla on oltava se tietty kilomäärä? Mä olen erittäin kiinnostunut kuulemaan vastauksia tähän ja toivon, että joku uskaltautuisi edes ihan anonyymina kommenttiboksiin kommentoimaan. Mä en näe teidän IP-osoitteita tai muitakaan teleporttaalisia datajuttuja, eikä mua sen enempää kiinnosta, kuin kuulla mielipiteitä!
Kommentteja arvostan aina todella suuresti ja kysymyksiä saa aina esittää!

Muistakaa, ettei vaaka ole mikään hyvänolon tai onnellisuuden mittari. Te itse rakennatte hyvän olonne ja määräätte onnenne. Onnen eikä hyvän olon pitäisi olla yhdestäkään vaakalukemasta kiinni.

Pauliina

2 vastausta artikkeliin “Miksi paino ei vaan putoa?”

  1. Kiitos tästä! Näitä kysymyksiä oon pyöritellyt jo pidemmän aikaa mielessä! Turhauttavalta tuntuu, jos paino ei laske vaikka liikkuu säännöllisesti ja syö normaalin terveellisesti! Omalla kohdallani alkuvuoden runsaat sairastelut painaa varmaan paljon vaakakupissa, mutta ehkä tuo ruokavalion fiksaaminen ja ruokapäiväkirjan alottaminen vois olla kuitenkin niit avainasioita niin näkis oikeesti mistä ne kalorit tulee… Back to the basics! Ehkä kehonkoostumusmittauksen tulokset rauhottais mieltö myös 🙂

    • Kiitos kommentistasi ihana Polaliina ♡ Toivottavasti joku dilemma ratkesi! Ja pitää vielä lisätä, että kehonhuolto esimerkiksi Foamrollerilla on tärkeää! Se laittaa kuona-aineet liikkeelle ja levon sekä hyvän unen merkitystä ei voi koskaan korostaa liikaa 🙂 Unen merkityksestä tänään tulossa blogiin postaus!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta