Kannattaako marjoja syödä?

Mä en malta odottaa kesää ja torin tuoreita marjaherkkuja! Suomalaiset mansikat, pensasmustikat, vadelmat ja muut! Ihan hullaantuu jokakerta torilla, kun kaikkea on saatava ja kotiin mennään säkkikaupalla, haha.  
Käykö teille joskus näin?

Mansikassa on valtavasti antioksidantteja, jotka ovat tärkeitä elimistöllemme. Joka päivä syötynä mansikka suojelee aivoja ja lyhytkestomuistia. Lisäksi mansikat parantavat immuunipuolustustamme, nostavat veriarvoja, poistavat nestettä, torjuvat väsymystä ja stessiä sekä lisäävät seksuaalista energiaa. Ja ehkä tärkein kaikista; maistuvat taivaallisilta!
      Mulla on erikoinen vatsa, että mun vatsa ei ota nokkiinsa vaikka söisin laatikollisen mansikoita. Hieman paha olo ehkä tulee, mutta kesän ensimmäisten suomalaisten mansikoiden kanssa menee aina hiukan överiksi. Kun ne vaan on niin herkkuja…

Mustikat ovat maailman parhaita antioksidantteja. Ne muun muassa estävät verisuonitautien syntyä ja hoivaavat suonia ja lisäksi suojaavat diabeteksen vakavilta seurauksilta. Antosyaanit parantavat näköä ja mahahaavaa, mustikan ellagihappo estää syöpää. Lisäksi mustikka tekee hyvää aivoille, muistille, iholle ja vastustuskyvylle.
      Itse suosin erityisesti vielä pensasmustikaa luonnonmustikan sijaan. Luonnonmustikka on ravintoarvoiltaan hieman parempi, pensasmustikka herukoiden veroinen. Pensasmustikka on antimikrobinen eikä se homehdu helposti. Lapsiperheessä pensasmustikka on myös käytännöllisempi, koska se ei tarhaa kuten luonnonmustikka. Se pysyy kauniina ja kiinteänä koristelussa eikä värjää. Esteettisenä ihmisenä arvostan aina sitä, miltä jokin näyttää, haha. Mutta maku on myös mun mielestä herkullisempi ja makeampi kuin luonnonmustikassa ja ehkä myös sen takia tämä herkkupylly niitä suosii!

Punaherukka ehkäisee kasvaimia, suojelee limakalvoja ja sydäntä, vahvistaa immuunipuolustusta ja hormonituotantoa sekä aktivoi verenmuodostusta.
      Mustaherukoiden marjat, siemenöljy ja lehdet ovat kaikki käyttökelpoisia. Niissä on runsaasti C- ja A-vitamiinia. Mustaherukka vahvistaa hermoja, rauhoittaa, poistaa nestettä ja alentaa verenpainetta. Sen öljy sisältää runsaasti hyviä rasvahappoja, ja se hidastaa syöpäsolujen kasvua. Herukat ovat tunnettuja kuumelääkkeitä tulehdusta lievittävien ainesosiensa ansiosta.
      Kesällä on ihanaa kun molempia herkoita saa poimia suoraan isovanhempien pensaista! Tehtiin niin runsas sato viime vuonna, että punaherukoita on vieläkin pakastimessa, vaikka erittäin ahkeraan poikaystäväni niitä pakatismesta tuhoaakin.

Ensimmäiset tuoreet vadelmat ostettu kaupasta! Tosin eivät olleet suomalaisia ja kai niitä tuoreita saa läpi vuoden, kun ne reissaavat tänne meille ties mistä mikä-mikä-maasta. Vatun flavonoidit estävät muun muassa sydän- ja verisuonitauteja ja syöpää. Sen ellagitanniinit ehkäisevät salmonellan kasvua. Vatun kversetiini ehkäisee allergioita ja astmaa, ellagihappo taas syöpää.
      Mä en oikein ikinä ole ollut vadelman ystävä. Jotenkin niin hasardia aina tarkistaa ettei vatussa oo toukkaa, harvemmin edes muistan kurkata koko marjaan sisälle, mikä siellä pesii.

Puolukka uppoaa tähän mimmiin helposti! Paljon helpommin kuin esimerkiksi herukat tai vadelma. Puolukat suojaavat virtsatietulehduksilta A-tyypin proantosyanidiinin ansiosta. Puolukan antosyaanien uskotaan estävän kasvaimia, alentavan LDL-kolesterolia ja ehkäisevän veritulppia. Puolukka vahvistaa immuunipuolustusta, aiheuttaa syöpäsolujen itsetuhoa ja edistää ruoansulatusta. Jos on herkästi altistuva virtsatietulehduksiin, kannattaa katsahtaa lautaselle ja alkaa lisäämään esimerkiksi puolukkaa ja karpaloa. Luonnon omat marjat ovat elimistölle parempi vaihtoehto ehkäisemään tätä ikävää vaivaa, kuin esimerkiksi samaan vaivaan määrätty estolääkitys.

Karpalomehua on tullut nuorempana ryystettyä oikein olan takaa kaupan hyllyt tyhjiksi, juurikin tästä samasta syystä; virtsatientulehdusten ehkäisyssä. Karpalon antioksidantit poistavat elimistöstä myrkkyjä ja estävät syöpää, diabetesta ja sydän- ja verisuonitauteja. Karpalot hoitavat virtsateitä, ehkäisevät iensairauksia ja estävät vilustumista korkean C-vitamiinipitoisuutensa ansiosta.

Lähde: Sinikka Piippo, Suomalaiset marjat – kaikki metsän ja puutarhan lajit 

Marjoja tulisi syödä säännöllisesti 100-200 g päivässä. Tuoreissa marjoissa ravintosisältö on parhaimmillaan. Säilönnässä kannattaa käyttää mahdollisimman pehmeitä menetelmiä eikä keitellä mehuja ja hilloja turhaan. Pakasteina vitamiinit ja terveysvaikutteiset aineet säilyvät parhaiten ja kesän suuret marjasadot on helppo pakastaa talven varalle.
Löysin matkan varrella loistavan sivun marjojen terveysvaikutuksista, ja sen pääset lukemaan tästä. Kannattaa käydä kurkkaamassa jos vitamiinien vaikutukset jäivät epäselviksi tai jotain muuta jäi mieleen kutkuttamaan. Kysyä myös saa!

Tuleeko teillä syötyä marjoja päivittäin? Mikä yltää lemppariksi?

Pauliina

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta