Ihanaan ystävänpäivään ei tarvita rahaa

IHANAA YSTÄVÄNPÄIVÄÄ YSTÄVÄT!
Miten teidän ystävänpäivä on sujunut? Millaisia ajatuksia ystävänpäivä teissä herättää? Onko se päivä, jona muistatte ystävää vai onko se mielestänne turha, koska ystävänpäivä on jokapäivä? Onko teillä jotain perinteitä ystävänpäivänä ystävien tai puolison kanssa?

Ystävänpäivänä…

…minä ilmoitin Facebookissa olevani virallisesti valokuvausalan yrittäjä.
…ilmoitin Facebookissa, että aloitan studiokumppanuuden Korinna Saarisen kanssa, joten tästä päivästä lähtien mulla on oma studio!
…olin varma siitä, että omiin unelmiin pitää uskoa ja niitä pitää jahdata.
…kerroin, että studioystävyytemme kunniaksi annamme kaikista helmikuun aikana tehdyistä uusista kuvausvarauksista -20%. NYT KAIKKI KAMERAN ETEEN! 🙂
…en toipunut koirakuumeesta.
…huomasin, että parhaan ystäväni vauva on kaksi päivää vanha ja niin söpö, että voisin syödä hänet.
…sain ihanan pinkin puskan kukkia ihanalta mieheltäni.
…söin pizzaa koko perheen voimin. Ihan sitä tavallista, epäterveellistä kuraa, jota löytyy jokaisesta pakastealtaasta, enkä edes kadu.
…ihastuin Lahteen taas enemmän.
…kohtasin naapurin porraskäytävässä, enkä mennyt hänen kanssaan samaan hissiin, koska odotimme Matti Myöhästä vielä asunnostamme. Naapuri kyllä vain luuli, etten halunnut hissiin HÄNEN kanssaan.
…sytytin asunnon täyteen kynttilöitä, kuin se olisi muistoalttari pyhille hengille.
…mietin, huomaako paikkakuntaa muuttaessa sen, ketkä ovat oikeasti ystäviäsi ja ketkä eivät?
…tein mahtibrunssin miehelle ja lapselle aamulla.
…nautin elämästäni.

Mitä te olette tehneet? Vinkkinä vielä, että asuttepa missä päin Suomea tahansa, muistakaa ystäviänne, edes yhden kerran vuodessa. Ja koska meidän studioystävyyden kunniaksi on nyt tarjous päällänsä, kannattaa kasata se kaveriporukka yhteen ja tulla ikuistamaan kuvaksi se poppoo jokaiselle jääkaapin oveen iskettäväksi 🙂

IHANAA YSTÄVÄNPÄIVÄN ILTAA, HALIT RUUDUN TOISELLE PUOLELLE, PUS!

Pauliina

4 vastausta artikkeliin “Ihanaan ystävänpäivään ei tarvita rahaa”

  1. Ystävänpäivä meni kotona koulutehtävien parissa, pienellä kävelyllä, yksin. Viestiä laitoin ystäville ja toivotin hyvää ystävänpäivää, mutta enemmän arvostan sitä arkista yhteydenottoa ja todellista ystävyyttä, niitä arkisia eleitä, joita ei välttämättä osaa odottaakaan. Ystäviä ei kovin paljon ole, jonkin verran hyvänpäivän kaverituttuja. Näillä parhailla ystävillä on miehet, joiden kanssaan he halusivat viettää päivänsä. Tällaiset ”erikoisteemapäivät”, samoin kuin juhannus ja uusivuosi ovat mielestäni hirveitä. Tekisi mieli sulkea tv, radio ja some, kaikkialla hehkutetaan yhdessäoloa ja ah kuinka ihanaa on. Itselle iskee vain kamala paniikki, ahdistus ja yksinäisyys, kun istuu pienessä yksiössä hiljaisuuden keskellä. Onneksi huomenna on maanantai ja koulupäivä.

    • Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että arvostan sitä arkista yhteydenottoa ja todellista ystävyyttä enemmän kuin yhtä suurta päivää vuodessa! 🙂 Mulla on ihan sama tilanne, että ystäviä mulla on todella vähän ja hyvänpäivän tuttuja jonkun verran. Eipä niitä oikein ystäviksi voi lukea. Jollain tavalla tiedän tuon yksinäisyyden tunteen ja osaan samaistua siihen. Täällä uudessa kaupungissa ei ole ketään muuta, jonka kanssa viettää sosiaalista aikaa tai edes keskustella kuin oma perheeni ja ystävät puhelinten takana. Joskus se oma aika kyllästyttää ja haluaisi vaan kadota. Silti joka päivä löytää jonkun merkityksen miksi haluaa nousta ylös ja alkaa toimia 🙂 Ihanaa kun kommentoit!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta